Valtuustoaloite yhteisöllisyyden edistämiseksi Keravalla

Kaupunginvaltuusto 13.2.2023 § 18

Lahja Havansi esitti valtuustoaloitteen:

Hyvinvoinnin ja terveyden vaaliminen on vuoden 2023 alusta siirtynyt vapaa-ajan
ja hyvinvoinnin toimialalle. HYTE:n painopiste on ennaltaehkäisyssä ja
yhteisöllisyyden kokemisessa. Vuoden 2022 aikana valtuutetut ja virkamiehet
saivat seminaareissa konsulttien työstämää teoriaa, mitä HYTE on ja mikä siinä on
keskeinen tekijä. Keskeisimmäksi nähtiin yhteisöllisyys.

Vapaa-aikatoimiala on vastuussa sekä nuorten että aikuisten hyvinvoinnista ja
yhteisöllisyyden onnistumisen puitteiden järjestämisestä. Kun kriittisesti
tarkastelee näitä kahta ikäkohderyhmää, huomataan että molemmissa
ikäryhmissä on hyvinvoiva populaatio ja huonosti voiva populaatio.

Hyvinvoivista nuorista oli hyvä esimerkki Nikkarin koulun juhlasalissa 11.2.2023,
kun penkkareitaan viettävät nuoret esittivät tanssitaitoa ja toteutunutta
yhteisöllisyyttä. Terveyttä, nuoruutta, kauneutta, elämäniloa. Heillä kaikilla
lienevät taustalla hyvät rakastavat vanhemmat, kavereita, turvattu toimeentulo ja
tulevaisuus.

Nuorten toisella kohderyhmällä ei ollut penkkaritanssiaisia. He parveilivat Prisman
ja Anttilan aukiolla, vetivät porukalla turpaan ohi kulkevaa siistin näköistä nuorta
saadakseen pöllittyä kännykän. Joku haki Alkosta kyykkyhanaviinin. Samana iltana
TV:ssä poliisiylijohtaja Kolehmainen kertoi, että alaikäisten nuorten
ryöstörikollisuus kasvoi vuodessa pääkaupunkiseudulla 93 %. Siis Keravallakin.

Edellä kuvatulle joukolle kaupunki on rakentanut lukuisia viihtymistiloja (Ahjo,
Sampola, Olohuone, Häkki, Elzu, liikkuva Walkers, Kirjaston Onnela, Jalotus jne,
jne.). Kyseisten tilojen käyttöaste on kehno. Eli summa summarum, pieleen on
mennyt yhteisöllisyyden edistäminen, vaikka euroja on mennyt miljoonia.

Aikuisten populaatiosta otan esimerkiksi eläkeikäiset tai sairaussyistä eläkkeellä
olevat, joita lienee liki viidennes kaupungin väkiluvusta.

Vuonna 2022 merkittävä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tuova elementti oli
Keravan Talkoorengas. Yli 1000 avunsaajaa ja yli 200 avunantajaa. Talkoorenkaan alasajosyyllisiä turha tässä nimetä, mutta se todella harmittaa, kun johtavien
viranhaltijoiden taholta luvattiin, että kaupunki tulee järjestämään Talkoorenkaan
tilalle tiloja ja toimintaa yhteisöllisyyden edistämiseksi. Odotellaan, odotellaan,
mitään ei ole vielä tapahtunut.

Ikäihmisten kohdalla, aivan kuten nuorten kohdallakin, populaatiossa on kahden
kerroksen väkeä. Enemmistöllä on varallisuutta harrastaa, toimia järjestöissä,
matkustella, nauttia kulttuuritapahtumista, ostaa yksityissektorilta
terveyspalveluja, siivouspalveluja jne, jne. Heille HYTE ja yhteisöllisyyden
kokeminen on itsestään selvää ilman veronmaksajien tukea. Tämä väestönosa on
myös täynnä hyviä veronmaksajia.

Se keravalainen taas, jonka eläke on 914,97 €/kk, yksin elävä ja yksinäisyydestä
kärsivä iäkäs ja sairas, on täysin eri asemassa. Hänelle pulla ja kahvi
kulmakahvilassa (8 €) on mahdottomuus. Vuonna 2022 hän saattoi joskus istahtaa
kirjaston kahvioon, Talkoorenkaan Kaisan kammariin tai terkkarin kahvioon
rupattelemaan. Ne on nyt suljettu. Kiitos VAKE! Pelolla odotan hetkeä, kun VAKEpalvelujen yhdenmukaistaminen vie keravalaisilta vanhuksilta Hopeahovin
päivätoiminnankin. Sehän ei ole lakisääteinen palvelu, mutta vanhuksia se on
auttanut kestämään yksinäisyyttä seuraavaan tapaamiseen.

Helmikuussa 2023 keravalainen vähävarainen henkilö pääsee nauttimaan
yhteisöllisyydestä kohtuuhintaisen kahvikupin ääressä Katupappilassa, Keravan
City- K-marketissa, Keudassa ja joskus Kirjaston Pentinkulmassa, jos siellä on
ilmainen kahvitarjoilu. Siis 4 K:ta Keravalla, jotka yhteisöllisyyttä edistävät. Sen
sijaan Prisma on vienyt ulko-oven vierestä sen ainoankin vanhuksille ja
vammaisille tarkoitetun levähdys- ja rupattelupenkin.

Toivomme, että saisimme aloitteeseemme vastaukset seuraaviin kysymyksiin.

• Miten vanhusten/eläkeläisten, vähävaraisten HYTE:een aiotaan panostaa
vuoden 2023 aikana ja mitä toimenpiteitä tullaan tekemään yhteisöllisyyden
mahdollistamiseksi (esim. terkkarin kahvio ja kirjaston kahvio)?

• Olisiko mitään ideaa, jos seniorit ryhtyisivät yhteistyöhön ja avunantoon sen
porukan kanssa, joka nyt hallitsee Prisman aukiota ja Anttilan käytävää?
Lähtöolettamus, että nuoret voisivat olla vielä pelastettavissa ja rikollisuus
estettävissä. (TV:ssä Turun kokeilu, joissa nuoret saivat asunnon vanhusten
palvelutalosta. He maksoivat vuokraa seurustelemalla vanhusten kanssa.)

• Katupappilassa välillä meininki, että tilaa pitäisi olla enemmän. Kateellisena
katsellaan lähes tyhjänä olevaa kaupungintalon alakertaa. Olisiko yhteistyön mahdollisuuksia tarkasteltava? Kaksi köyhää hynttyitä yhteen?