VALTUUSTOALOITE KIELIKOKEILUSTA KERAVAN KOULUILLE
Kaupunginvaltuusto 14.11.2017/139 §
Kv 139 §
Erkki Havansi esitti koko perussuomalaisten valtuustoryhmän allekirjoittaman valtuustoaloitteen:
Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kielten opiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään alueellisin kokeiluin, missä vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan kielivalikoiman laajentaminen eduskuntaponnen mukaisesti: ”eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua”.
Kielitaidon vahvistaminen tukee voimakkaasti kasvu- ja kansainvälistymistavoitteitamme. Oppilaiden kieliyhdistelmiä tulisikin monipuolistaa jo koulutien varhaisvaiheessa. Peruskoulu antaa nyt käytännössä mahdollisuuden vain englanti-ruotsi-yhdistelmälle. Nyt tuleekin mahdollistaa myös muut yhdistelmät, kuten englanti-saksa, englanti-ranska ja esimerkiksi englanti-kiina. Ruotsin osaaminen ei enää pitkään ole ollut yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto. Viranomais- ja muista palveluista ruotsiksi voidaan täysin huolehtia ilman kaikille pakollista ruotsin opiskelua. Perustuslaissamme ei ole tällaista kielellistä pakkovelvoitetta. Myös Suomen Lukiolaisten Liitto on tukenut alkavaa kielikokeilua.
Keravan kaupunki on julistautunut uudistajaksi ja edelläkävijäksi monella saralla. Kerrotunlainen kielikokeilu olisi vahva osoitus kaupunkimme kehityskyvystä. Niillä oppilailla, jotka valitsevat toiseksi vieraaksi kieleksi jonkun suuren maailmankielen, on mahdollisuus opiskella ruotsia lukiossa tai ammattikoulussa, jos motivaatio on herännyt. Kielivalinnat on siis viisasta jättää kotien yksityisasiaksi. Valtiovallalla on vastuu varmistaa erityissäädöksin, että kielivalinta ei haittaa lapsen myöhempiä mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja uraa julkisen sektorin tehtävissä.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Kerava
1. aloittaa heti valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua;
2. tekee välittömästi selvityksen vanhempien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi, jos toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta heidän osaltaan luovuttaisiin;
3. selvittää naapurikuntien kiinnostuksen seudullisesta kielikokeilun yhteistyöstä;
4. laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja hakee opetus- ja kulttuuriministeriön luvan kokeiluun, jossa toisen kotimaisen kielen tilalle voi perheen niin halutessa valita jonkun muun kielen.
Päätös: Aloite päätettiin lähettää kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.